Epiphany

Jotenkin pidän loppiaisesta. Minulle joulun aika päättyy silloin, alettuaan ensimmäisestä adventista. Ennen adventtia saan joulusta allergisen reaktion, mutta jaksan kyllä kantaa sitä sydämessäni loppiaiseen saakka. Loppiainen on myös englanninkielisen nimensä mukaisesti oivallista aikaa ilmestyksille. Itse olen saanut vahvan vision siitä, mitä tältä vuodelta toivon ja odotan. Se on selkeys, eri tavoin ja eri kerroksina. Kodissa, kehossa, mielessä, jopa työssä. Loppiaisena koti selkiintyy, kun lämmin joulunpuna kerätään pois ja (mielestäni) virallisesti alkaa kevät. Lopputalvihan on pelkkää jäiden polttelua, kun joulusta on selvitty. Ei kulu kuin hetki ja taas ollaan puutarhassa. Tänään mies oli lapsen kanssa täyttänyt sen lumiukoilla.

I love Epiphany. I find a christmas person in me in the early December and I cherish it in my heart until the epiphany. This time of the year is also a good time for epiphanies. I have had a clear vision of what I hope and pray for this year. It is clarity, in so many ways and in different layers. The clarity in my home, in my body, in my mind, even at my work. At epiphany the home becomes clear and organised after the christmas is placed away for the next season. In my opinion the spring officially starts on sunday. The rest of the winter is only for planning the gardening and waiting for the sun to come back. I'll be back to my garden before I know it. Today my family had filled it with snowmen though.