11. Letter(s in a row)

Olen viime aikoina etsinyt kirjaimia katseellani, tämän kuvahaasteen vuoksi. Minulle ne näkyvät kuitenkin sanoina. Nämä sanat ovat tehneet minut viime päivinä iloiseksi. Hälsningar till käraste Tubbs. Oma suosikkini on Pöllön Apteekki.

10. My favorite colour

Normaalisti sanoisin vaaleanpunainen, pinkki, roosa, anilliini, marjapuuro tai mikä tahansa vaaleanpunaisen sävy, mikä milloinkin kolahtaa. Tänään sanon mustavalkoinen, murrettu, kaupungin värit.

9. Big

Eilen illalla olin tulossa hotelliin ja ajattelin voivani kohta laittaa miehelle viestin, että olen ehjänä hotellissa. Big mistake. Näillä naapurimaan ihmisillä on kummallinen tapa laittaa rotvalli keskelle jalkakäytävää, erotukseksi pyöräily- ja kävelyteiden väliin. Kompuroin nilkkani tuohon yllättävään rotvallin reunaan kesken kaiken tasaisen etenemisen. Pääsin täpärästi nilkuttamaan huoneeseeni ja onnekseni olin juuri täydentänyt Hus & hem-, sitruunapoppyseedmuffinssi- ja hedelmäkarkkivarastot. Pelkäsin, että nilkka oli ihan oikeasti rikki. Aamu valkeni kuitenkin onnellisten tähtien alla; nilkka on turvoksissa kuin pallo ja kipeä kuin fan, mutta sillä voi kävellä, ainakin omituisesti koikkelehtia. Niinpä pääsin koko päiväksi luennoille ja päivä oli tosi kiinnostava. 

Mukavampia isoja asioita kuin jättimäinen nilkkani olivat Sergels Torg (iiiiso) ja Big King ateria eräässä isohkossa hamppariketjussa. Burger King juuri Sergels Torgilla on Kertun ja minun kantapaikka. Tukholmaan liittyy monta hauskaa yhteistä muistoa. Istuin kantapöydässämme ja näin edessäni hänen kasvonsa, juuri nauruun purskahtamassa. 

Minun kanssani on ärsyttävää matkustaa, siis muiden näkökulmasta. Kerttu sietää minua yllättävän hyvin matkoilla. Myös sitä, että hän aina joutuu syömään Burger Kingiin. Kuten kävi Oslossa; kaikki mahtavat vaihtoehdot ja valinta oli kuitenkin Burger King. Jopa Roomassa olen käynyt Burger Kingissä, mikä on suorastaan häpeällistä. Minusta itsestäni minun kanssani on kuitenkin mukavaa matkustaa. Kun ei tarvitse ottaa muita huomioon, voi joka päivä syödä Burger Kingissä. Onneksi niitä ei ole Suomessa. Muuten olisin tosi big.   

8. Lunch

Lounas on hieman haasteellinen kuvattava. Työpäivinä se on minulle kaikki kaikessa, mutta vapaalla ollessani minusta lounas ja muut ateriat aamiaista lukuunottomatta ovat aina korvattavissa. Erityisesti isolla latella ja jollain ihanalla muffinssilla tai kakkupalalla. Siksi lounaskuvanikin ovat kaikkea muuta kuin lounasta.

Meille tulee tänään miehen sukua kylään, katsomaan taloa remontin jälkeen ja kahvittelemaan. Leivoin eilen sienipiirakan, fetapinaattipiirakan, raparperi-juustokakun ja mutakakun. Aamupalalle löysin lisää metsämansikoita. Ja aarteeni, Starbucksin kahvinpapuja. Kahvimyllyni on palvellut jo kymmenisen vuotta ja edelleen se jauhaa tuoretta kahvia.

Alan olla jo kierroksilla matkaan lähdöstä. Huomisaamuna aikaisin lennän Tukholmaan kolmeksi päiväksi, palaan myöhään keskiviikkona. Kolme täyttä päivää kesäistä Tukholmaa, luentoja, seminaareja, kansainvälisiä luennoitsijoita ja tutkijoita. Voiko lomaansa paremmin aloittaa? 

7. Garden

Tämän päivän kuvahaaste on puutarha. Sateisena aamuna kuljeskelin siellä ruokittuani kanat ja yritin löytää jotain, mitä en olisi vielä teille kuvannut. Tällä viikolla opin, että puutarhassa pitää olla polkuja. Minulle puutarhassa pitää olla myös suunnitelmia ja unelmia. Jatkuvasti ilahduttavaa rinnakkaiselossa puutarhan kanssa on, että se tuottaa satoa kauneutensa lisäksi. Löysin rinteen, joka on punaisena metsämansikoita. Kanat, nuo kauneimmat kukkasemme, munivat taas 3 munaa päivässä. Suhteeni ruokaan on muuttunut ollessani lähellä sen kasvua. Kaikki, minkä kasvaminen kestää pitkään tai vaatii vaivaa, on arvokasta. Sen kaiken seuraamisessa tulee vahva tunne ruoan pyhyydestä, luomisen ihmeestä. Nerokkaita suunnitelmia, ihmeellisiä lahjoja - sitä on vain pakko arvostaa.

Lämpimiä, juuri munittuja kananmunia

Mansikkamaa

Tähän kuivaan rinteeseen kylvetään syksyllä niitty.  Sen nimeksi tulee Keijumäki.

Polku nurmettuu. Sepelinhimoni kasvaa.

Oikealla koivun alla tuoksupensas, vanha lajike, jonka oikeasta nimestä en ole varma.

Rakastan puutarhassa myös sitä kohtaa, missä on vain tilaa.

Paikka auringossa, silloinkin kun sataa.

6. A chair (or three of them)

Päivän kuvahaaste käsittelee tuolia, mutta koska rönsyilen, haluan näyttää niitä kolme. Tai itseasiassa neljä, mutta olen yksin kotona, enkä uskalla mennä vintille kuvaamaan niitä neljänsiä. 

Kaikki tuolit ovat meiltä kotoa. Ensimmäinen niistä on miehen mamman enon tekemä keinutuoli, yli sata vuotta vanha, mutta toimiva ja kaunis. Suojaamme vähän sen istuinosaa vanhalla keinutuolin viltillä. Kaikki siinä on kuitenkin ehjää, koristeellista ja taitavasti tehtyä.Mamma antoi sen meille lahjaksi, kun muutimme yhteen. Toisessa kuvassa on minun pappani tekemä tuoli, joka palvelee miehen yöpöytänä. Luultavasti siinä on liikaa lukemista feng shuin mukaan. Mutta tuoli on yksinkertainen ja kaunis. Kolmas tuoli parinsa kanssa löytyi tästä talosta, kukaan ei oikein muista mistä ne ovat tulleet, mutta niiden pehmusteen väri sopii täydellisesti tapetin lintuihin. Ja ne neljännet; niillä haluaisin korvata nykyiset ikea-tuolit ruokapöydän ympäriltä, mies saa hakea ne hämppisten ja hiirien keskeltä huomenna.

5. On the floor

Vanhan keittiön korkkilattia ja sen lämpimässä auringonläikässä suukoteltavan suloinen pieni musta kissa. Cinnamonin silkkinen turkki tuoksui aina puhtaalle, hyvälle. Rakastin suukotella sen poskia ja Cinna tuhahteli minulle. Mamma, älä aina pussaile. Ja kohta taas se puski nenällään minun poskiani. Mamma, huomaa minut.

Suru ja ikävä ovat asettuneet siedettävän kokoiseksi möhkäleeksi. Rakkaus ja ilo Cinnan elämästä ja kauneudesta kuitenkin säilyvät.

4. Fun

Fun day hon! Töissä munaravitahtia, jotta saan kaiken ajan tasalle ennen lomaa. Töiden jälkeen ystävä ihanien poikiensa kanssa kylässä. Lämmin, mahtava päivä. Kesä. Ystäviä puhelimessa, mukavia suunnitelmia. Ensi viikon odotus; oma matka Tukholmaan. Ja harmaapilkullinen kissanpentu kotia vailla. 

 Hauskuus kuvina; is this fun or not? Minusta on, ihan kaikkeist hauskinta tämäs maapallos.

3. The best part of my day

Päivän parhaita hetkiä; aina ja yhä edelleen pionit. Aamulla ihana aamiainen, muutenkin hyvät hetket taisivat tänään liittyä ruokaan ja yhteisiin hetkiin ruoan ympärillä. Serkku miehensä kanssa on yökylässä. 

Tänään oli hyvä aamu, aurinkoinen nousi, lattea, viikunahillo-voi-paahtoleipää ja tuoremehua. Kokonainen päivä edessä.

2.busy

Jos joku tässä talossa on kiireinen, se on yksi tai molemmat gerbiiliveljeksistä. Varsinkin jos niille antaa jotain herkkua, kuten mansikan. Kiireesti piiloon; en ehtinyt edes kuvata.

1. self portrait

Omakuva. Uuden vuoden aatolta, vuosi oli tainnut juuri vaihtua nykyiseksi.

Kuva päivässä

Karkilla oli niin hauska kuvahaaste heinäkuuksi, että siihen oli pakko lähteä mukaan. Ehkä kesällä on hyvä muutenkin hiljentyä omiin asioihinsa, kuvat puhukoon puolestaan. Oi ihana heinäkuu!

Heinäkuun alku

Pionit ovat kaikkialla. Eilen satoi niin kovasti, että pelkäsin niiden nääntyvän sateen alle. Pelastin muutaman erivärisen maljakkoon ja nyt niitä on melkein kaikissa huoneissa. Pionirakkaus on jotain uutta ja outoa, olen ihan huumaantunut niistä. Mirka kertoi kuulleensa sanonnan, että pionit ovat kuin iso kulhollinen kermavaahtoa, too much. Emme allekirjoittaneet sitä väitettä. Ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei kermavaahtoakaan voi koskaan olla liikaa. Pionien kauneus on yhtä aikaa massiivista ja herkkää, suloista ja täydellistä, koskettavaa ja liioittelevaa. Ehkä kaikki suuren mittakaavan kauneus on sellaista, liian isoa hetkessä ymmärrettäväksi.  

Kävin eilen viemässä naapureille kananmunia kiitokseksi eräästä keittiöön liittyvästä asiasta ja pyysin heitä katsomaan kanoja. Naapureilla, jotka asuvat talostamme vielä eteenpäin, on myös upea piha, kuten muillakin lähinaapureilla. Heidän pihansa on salainen puutarha, joka aukeaa vasta, kun kävelee alas mäkeä pihaan saakka. Silmänkantamattomiin ruusuja, iiriksiä, unikoita, pioneja. Heillä on myös iso kasvihuone ja sieltä tuliaisina he toivat meille ison rasian mansikoita. Kuvan kulhossa on tosin enää muutama jäljellä, ne olivat ihania. Naapurit tulivat lapsenlapsensa kanssa katsomaan kanoja ja ovat tosi viehättäviä ihmisiä. He pitävät eläimistä, olemme aiemminkin käyneet heidän kanssaan pitkiä eläinkeskusteluja. Kanat näyttivät heille kaikki temppunsa ja kylpivät innokkaasti hiekassa saadessaan kiinnostuneen yleisön. Jopa Judit on oppinut kylpemään, hyvä tipuseni! Hiekkakylvyt tekevät toivottavasti hyvää sen sulkasatoiselle ja ärtyneelle pyrstölle.

Kanojen kohtalon ratkeaminen jotenkin vapautti minut tähän kesään. Kerroin juuri viime viikolla  Ruutille, että minua ahdistaa tietämättömyys siitä, minne ne menevät talveksi enkä voi edes kysyä lähitiloilta asiaa, koska pelkään heidän kieltäytyvän  ja sitten minua ahdistaa vielä enemmän. Isä taas oli sitä mieltä, että ihan turhaa on edes kysellä muita ratkaisuja, koska tuotantotilat eivät voi ottaa rekisteröimättömiä harraste-eläimiä joukkoonsa hygieniasyistä. Parempi vain viedä ne hänen hoitoonsa ja hän oli muutenkin miettinyt joidenkin pieneläinten ottamista. Eri asia sitten onkin, saanko kanoja enää takaisin tänne.  Isä on loistava tällaisissa tilanteissa. Itseänikin pahempi jääräpää monissa asioissa, mutta todellisissa kriisitilanteissa, kuten avioeroissa ja kanojen säilytyspulmissa ihan paras. Odotan niin, että hän pääsisi lopulta käymään meillä ja näkisi tämän kaiken ihanuuden. Äidin hoitamisen takia hän ei ole vuosiin päässyt juuri minnekään pois kotoa, mutta nyt kaupunki on luvannut isälle kolme vapaapäivää kuukaudessa ja äidille hoitopaikan niiksi päiviksi. Parhaassa tapauksessa siis saamme hänet joka kuukausi tänne muutamaksi päiväksi jatkossa. 

Vielä viikko töitä ja sitten alkaa loma. Pidän vain kolme viikkoa tässä vaiheessa, mutta sekin tuntuu hyvältä. Ajatukseni kääntyvät jo syyskuulle ja alkavaan opintovapaaseen. Kolme kuukautta aikaa opiskelulle ja omalle rytmille. Juuri nyt en voisi toivoa mitään enempää.