Päivän lisukkeet

Coleslawn kastike

Kaalta, porkkanaa ja varovasti sipulia

Valmis coleslaw

 Tänään oli pakko saada coleslawta. Tein vain pienen annoksen, ehkä neljäsosa kaalta. Lisäksi pari porkkanaa ja 1/3 sipulia sekä purkillinen ananasmurskaa. Pilkottuani kaalin kaadan sen päälle lävikköön vedenkeittimellisen kiehuvaa vettä. Se pehmentää kaalin mukavasti.

Kastikkeeseen laitoin majoneesia, valkoviinietikkaa, suolaa, sokeria, varovasti sinappia, sitruunamehua, ananasmehua ja tietysti unikonsiemeniä. Coleslawta ei voi tehdä ilman niitä. Coleslaw paranee maustuessaan. Itse en pidä oikein majoneesista, joten teen kastiketta yleensä aika vähän.

Broccolinot

 Broccolinot valmistuvat hetkessä. Keitä niitä max kolme minuuttia ja lisää ripaus suolaa, ja tietysti voita.

Mozzarella-salaattia

Vielä on kesää jäljellä joten grillataan lisäksi broilerinfileitä ja maissin tähkiä. Lisäksi siikliä ja silliä. Illaksi lupasin paistaa vielä lettuja. Ihana sunnuntai!

Keski-ikäisyyden ylistys

The happiness of being middle-aged. I turned 40 in June, and it has has been great time since. You're welcome to join my birthday party in June, photos taken by Tubbs.

Nelikymppisenä on ihanaa! Näiden kuvien myötä tulee mieleen ihania muistoja juhlista, kuvaajana taitava Tubbs.

Kylässä

Visiting our neigbourghs this week.

Kävimme viikolla iltakahvilla ja letuilla naapurissa. Heillä on upea puutarha, tässä vain pari pientä kuvaa sieltä. Kun kävelen kuusiaidan läpi heidän puolelleen, minusta tuntuu joka kerta, kuin kävelisin keskelle satua. Piha on vuosien työn tulos, ja täynnä pieniä yllätyksiä ja yksityiskohtia. Meidän pihamme on selkeä ja omalla tavallaan kaunis, mutta jotenkin tämä runsaus on minun silmääni tosi viehättävää.

Raspberries

I just love raspberries.

And there's plenty of them!

Tea break

Today I've been picking raspberries. And some black currants to join them in the freezer. August is amazing. There is still warm enough to take a nap outside and have a nice cup of jasmine tea.

Päivän sämpylätesti

Kokeilin aiemmin mainitsemaani ohjetta fantastisesta leivästä, näillä jauhoilla. Olen tykästynyt noihin kaurajauhoihin ja niillä esimerkiksi mutakakku toimii tosi hyvin, paremmin kuin vehnällä. Viikolla ostin Riihipuodin myllyn luomu-vehnäjauhoja, joista puuttuu jauhonparanne. Pelkkää vehnää siis. Ja vanha ystäväni spelttijauhot tietysti. Laitoin 1 dl kauraa, 2 spelttiä ja 8 vehnää. Vehnäjauhopussissa mainittiin, että jauhoja tarvitsee 10 % vähemmän kuin tavallisesti, joten jauhokäteni oli maltillinen.

Nyt jauhoja oli riittävästi ja rakenteesta tuli loistava. Myös maku on mahtava!

PS: Tässä blogissa ei ole mainoksia. Minusta on kuitenkin kiva vertailla kokemuksia eri tuotteista ja suositella sellaista, mistä itse pidän. Pienet myllyt ovat katovaa kansanperinnettä ja siksi mielelläni suosin niitä. Riihipuodin tuotteista olen aiemmin kokeillut tummaa luomumannaa ja se ainakin on tosi hyvää. 

Ei kesää ilman keittoa

 Miehellä on ollut koko loman ajan mieliteko kesäkeitosta. Minä lähtökohtaisesti inhoan kesäkeittoa, vanhasta muistista. Lupasin kuitenkin kokeilla. Siitä tuli oikeasti hyvää, tuoreista aineksista! Laitoin keittoon siikliä, porkkanoita, herneitä, kukkakaalta, sipulia. Toisella kerralla laitoin myös broccolinoja, kiinalaista ruohosipulia ja ilmasipulia. Lisäksi tietysti vettä, suolaa, mustapippuria, ruokakermaa ja voita.

Epäilen tulleeni vanhaksi, kun syön ilolla kaikkea sellaista, mistä lapsena en pitänyt.

Heinäkuun viimeiset

Eilen oli kaunis ilta, kuvasin harvoja pihan katseenkestäviä kohtia. Varsinais-Suomessa on satanut kesällä niin vähän, lukuunottamatta kuluvaa viikkoa, että koko piha on kulottunut ja kuiva. Viimeiset ruusut vielä sitkeästi kukkivat, malva yrittää parhaansa mutta hortensia on ollut niin upea koko kesän. Se taitaa olla ainoa, jota olen jaksanut kastella tarpeeksi.

Lopputulos

Kaalilaatikosta tuli niin herkkua! Miehen paistamana ja todennäköisesti hieman uuniin unohtaneena koostumus ja väri oli täydellinen.

Työkaverini Kati inhoaa sitä, kun on joku ohje ja sanotaan, että tein sen mukaan, mutta kuitenkin muutellaan ohjetta. Tietenkin minun piti soveltaa ohjetta vähän, jätin lihaliemen pois ja laitoin sen tilalle vettä, soijakastiketta ja valkosipulia. Jauheliha oli rasvaisempaa kuin ohjeessa, Partasen nauta-sikajauhelihaa. Ruokaöljyn tilalla käytin voita.

Torstain menu

 Perinteinen kaalilaatikko

Maku 4/2008
Laatinut: Elisa Johansson
Kuva: Timo Villanen
Valmistusaika: Aktiivinen 20 min Passiivinen 1 t

6 annosta

1 1/2 dl puuroriisiä

1/2 tl suolaa

4 dl vettä

1 kpl sipulia

1 kg keräkaalia

400 g naudan jauhelihaa rasvaa (7 %)

1 tl suolaa

1/4 tl mustapippuria

1 tl meiramia

1 rkl ruokaöljyä

1 rkl siirappia

4 dl lihalientä

Perinteinen kaalilaatikko on monen suosikkiruoka. Keitä riisi suolalla maustetussa vedessä, kunnes neste on imeytynyt riiseihin.
Kuori ja hienonna sipuli, leikkaa kaali suikaleiksi.
Paista jauheliha ja sipuli paistokasarissa kypsäksi. Mausta suolalla, pippurilla ja meiramilla ja siirrä lautaselle odottamaan.
Kuumenna öljy kasarissa ja lisää kaalisuikaleet. Hauduta kaalia kannen alla 5–10 minuuttia, kunnes se on hieman pehmentynyt. Mausta siirapilla.
Sekoita keskenään riisi, jauheliha ja kaalit. Levitä seos uunivuokaan. Kaada päälle lihaliemi ja paista 200-asteisessa uunissa noin tunti. Jos pinta tummuu liikaa paiston aikana, peitä laatikko alumiinifoliolla.
Tarjoa kaalilaatikko puolukkasurvoksen kera.

Resepti kopioitu täältä:  http://www.maku.fi/resepti/perinteinen-kaalilaatikko#ixzz2aeskRWBF

Spelttisämpylöiden uusi elämä

Eiliset spelttisämpylät saivat jatkoaikaa tänä aamuna, kun ne saivat täytteeksi paistettua kananmunaa, eilistä maalaissalaattia ja Salmensuun ihanaa metvurstia. Lomalla on ihanaa, kun ehtii hakea herkkuja lähikylistä. Toinen suosikkini Sauvossa on Pakkaamo, josta saa mm. ihania broccolinoja ja muita tuoreita kasviksia, sekä parempaa pullaa, kuin itse leivon.

Oma versio maalaissalaatista ja spelttisämpylöitä

Iltapalaa nälkäisille frisbeegolfaajille

Maalaissalaatti by Fredrika

Fantastinen leipä

Mies oli eilen harrastamassa frisbeegolfia ystäviemme kanssa ja lupasin tehdä heille iltapalaa. Olimme edellispäivänä lounaalla Paninissa, Turussa ja rakastuin heidän valtavaan maalaissalaattiinsa. Tein siitä oman versioni, jossa oli salaatteja, tomaattia, kypsää persikkaa, kurkkua, omien kanojen munia keitettynä ja hieman murusiksi paistettua pekonia. Lisäksi tietysti oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria.

Lisäksi grillasimme hirvimakkaroita sekä ihan tavallisia, ja tein lisäkkeeksi kiinalaista vokkia Yu Xiang Rou Si, jota me kutsumme madoiksi sen muodon ja tarinan* vuoksi.  Sitä en ehtinyt kuvata, koska paikalla oli jo monta nälkäistä miestä. Olin leiponut myös sämpylöitä, joiden ohje on Fantastista leipää Anna Bergenströmin kirjasta Joka kokin keittokirja. Laitoin taikinaan 5 dl vettä + 1 dl luomumaitoa, 25 g hiivaa, suolaa ja 1 rkl ruskeaa sokeria, 2 dl spelttijauhoja, 10 dl vehnäjauhoja. Taikinaa pitää nostattaa vähintään tunti, nyt se taisi seistä kauemminkin. Taikinaa ei vaivata eikä leivota, se siirretään vaan kasaksi jauhojen päälle ja siitä eteenpäin pellille. Paistetaan kuumassa uunissa, jopa 240 astetta. Paistoaika noin 15-20 minuuttia uunista riippuen. Näistä sämpylöistä tuli liian lituskaisia, joten jauhoja tuli liian vähän. Maku kuitenkin toimii aina.

 *Miehen kummipoika suostui syömään ruokaa pienen vasta, kun hänelle narrattiin ruoan olevan oikeasti matoja. Se on vieläkin yksi hänen lempiruoistaan.

Hot days

Lämmintä on riittänyt, niin kotona kuin töissäkin. Tuntuu että on ihan nääntynyt pelkistä pakollisista hommista. Silti on ihanaa, kun on kesä. Voi unohtua vaikka riippumattoon tai puutarhatuoliin. Koko illaksi.

We have so warm weather, both at home and in office. I feel exhausted without doing anything special. Still I just love summer. You can forget yourself to the garden for the whole evening.

Earlier this spring

Kirjopikarililja

Kylmänkukka

Esikot ja eksyneitä tulppaaneja

Mamma, ei saa kuvata!

Kuvasin aiemmin salamannopean kevään aikana henkilökohtaisia suosikkejani pihalla. Tänä vuonna olen opetellut niiden nimet ja kuulostan oikealta puutarhurilta osatessani ne. Kirjopikarililjat ovat minusta pihan kauneimpia kukkia. Valitettavasti myös pikkucisujen mielestä, ja pikku nököhampaat kävivät niitä soittelemassa.

These are my favourite flowers in the garden, photos taken earlier this spring. I'm terrible with the flower names. This year I learned them in Finnish. Maybe next year I'll learn them in English. Beautiful miss Chanel doesn't want her precious face shown in the blog. Or to the mugshots after destroying those amazing lilies in the first photo.

Time

Ajan kulu on kummallinen juttu. Asiat, joita odottaa tai pelkää tuntuvat kestävän ikuisuuden. Toisaalta lopulta kaikki loksahtaa paikoilleen melkein kuin huomaamatta. Kuten meidän keittiömme. Sen remontti tuntui kestävän ikuisuuden. Ja jossain vaiheessa se vain olikin valmis, lamppuja myöten. Omenakukkien aikaan tänä vuonna mietin sitä, kuinka surullinen olin vuosi sitten. Tänä vuonna oli niin toisenlainen olo, kevyt ja iloinen ja maailma näytti ihan uudelta. Elämä muuttuu - jatkuvasti. Se tekee kaikesta niin mielenkiintoista.

Time is a funny thing. Sometimes you feel like you have been waiting for eternity something to happen. And suddenly you notice that you have found the missing puzzle piece and the picture is complete, effortlessly. Like our kitchen. Renovating it seemed like lasting forever but sometime ago I noticed that we have lived with a nice kitchen for a while now, with the lamps and all. When the appletrees were blooming this year, I remembered the deep sorrow I felt last year. This year was different, full of joy and new things to come. Life is changing. Constantly. It's what makes life so interesting.

Summertime

Pionit ovat auenneet.

Ensimmäisiä omia istutuksia, jouluruusu.

Kanat ovat palanneet, uusina asukkaina Tilda ja Hulda Nieminen.

Pikkucisujen ulkoelämää.

Kesä puutarhassa.

Suomenkielen kauneimpia sanoja on mielestäni kesä. Ei ehkä äänteinä, mutta sisällöllisesti. Lyhyen hetken valoa ja lämpöä on kaikkialla, puutarha puhkeaa uuteen elämään ja on vain niin kaunista. Talvi ja kevät veivät voimia, mitkä nyt palaavat pikkuhiljaa. Pionit ovat auenneet jo nyt, viikkoja etuajassa. Pikkucisut Chili ja Chanel ovat päässeet pihakissoiksi ja jahtaavat kärpäsiä ja sudenkorentoja sydämensä kyllyydestä. Elämä Muumilaaksossa on rauhoittunut alkukesän juhlinnan jälkeen, on aikaa torkkua riippumatossa pokkarin kanssa. Sanat alkavat palata ja se tuntuu hyvältä.

The word "kesä", summer, is one of my favourite Finnish words. Maybe mostly beacause of it's meaning; the brief season so full of light, warmth and joy after the long and hard winter. With the recovering and re-birthing nature you feel your own strength coming back as well. Peonys are already open, weeks early. Little cittens Chili and Chanel are exploring the garden and forests nearby, they enjoy it so and wouldn't come inside at all anymore. Summer is now peaceful here in our valley, there's time to nap in the hammock with a good book. The words are coming back and it feels good.