Tämä aurinko tekee vaan niin hyvää sielulle. Ja kompostille. Siellä on 30 astetta plussaa ja täysi pöhinä päällä.
Pihalta on pari kohtaa jo ihan paljaana, vaikka lunta onkin vielä aivan liikaa. Lupaa jo kuitenkin kevättä. Minä, joka olen talven ja oman stressaamiseni kurittama, yritän nyt tsempata itseni eteen. Ruokakaupasta muut saivat karkkia ja minä sattuneesta syystä lehden. Mietin Lantlivejä ja muita kotilehtiä, ja päädyinkin omien tapojeni vastaisesti ihan hömppä-ulkonäkö-naistenlehteen. On tullut aika.
2 kommenttia:
Mä kävin tänään kävelyllä kaverin kanssa ja tosiaan, osa matkasta taittui ihan sulaneella asfaltilla. Mitä juhlaa! :)
Voi kun ois itselläkin jotain mitä odottaa kuten sulla China. Huoh. Jos ois oikein tehokas niin menis nyt heti jonnekin matkasivuille ja varais edes pitkän viikonlopun jonnekin...Joo, ei taida onnistua töiden puolesta...
JOnna, kevät on niin ihanaa aikaa! Ja auttaa kyllä kun on jotain odotettavaa. Mullakaan ei ole lomaa, mutta kiltti pomo antaa mun tehdä tunnit sisään. Tarkoittaa vaan pitkiä päiviä reissuun asti.
Lähetä kommentti