Kolme kärttyistä kanarouvaa oli vastassa, kun palasin iltamenoiltani kahdeksan jälkeen. Nälkäisiä ja sateen kyllästyttämiä kanasia, joilta ei juuri kuulumisia irronnut.Tänään oli satanut ihan urakalla, 29 mm oli vesimittarissa. Sade oli hakannut pieniä paloja irti kivetyksen välisestä sammaleesta. Kanat ovat ilmeisesti olleet sateen pakottamana sisällä pienessä mökissään koko päivän, eikä mies ollut vienyt niille edes mitään herkkupaloja. Nokat kävivät kiivaasti iltaruoan kimppuun, kun vein sen niille äsken. Ahkerat pikku munijat olivat jatkaneet muna päivässä- tahtiaan. Ne ansaitsevat siis kyllä juuston paloja, puuroa ja perunoita, joista ne erityisesti pitävät. Kohta menen laittamaan ne yöpuulle ja kuulostelemaan, joko ollaan sovussa.
Minulla oli tosi mukava ilta, olin Turussa Ruutin luona ja hänellä on niin ihana koti! Seitsemäs kerros Martissa kallion päällä ja mitkä maisemat, ihan upeat. Välillä mietin, että maailmassa on ihan valtavasti kauneutta, se on pakahduttavaa. Hyvä niin. Nyt menen katsomaan omia kaunokaisiani. Ja jos kaikki menee kuten sovittu, huomenna valmistuu keittiöremontti. Pakko sanoa, että uskon sen vasta, kun näen.
2 kommenttia:
Peukkua kivalle päivälle, kanapäiväkirjalle ja kauneudelle, puhumattakaan valmiista keittiöstä! Niisku
Pus ihana x mut ei se keittiö vielä valmistunut...
Lähetä kommentti