Kertakaikkiaan hirveän jännittävää. Koko päivän olen koulutuksessa suunnitellut munintapesiä. Kanaset tulevat kotiin loppuviikosta, heti kun kaikki on valmiina. Ruokaa ja kalkkia on, verkkoaitaa aletaan rakentaa kunhan mies tulee töistä. Ystävän mukaan heillä majailevat kanat ovat kamalan rumia, ne ovat valkoisia ja ystävän mielestä ruskeat ovat paljon kauniimpia. Kaksi ruskeaa, Linda ja Vanessa tulevat perässä joskus myöhemmin. Ystävän mielestä lisäksi nämä kanat, Ingrid, Agnes ja Judit, lopetetaan syksyllä, ellemme löydä niille talviasumusta. Kaikessa julmuudessaan ajatus on ihanan helppo verrattuna viimeaikaiseen kyytiin kanapalstoilla. Ystäväni suhtautuu hyötyeläimiin käytännöllisesti ja järkevästi, toisin kuin minä yleensä. Jotenkin epäilen, ettei heidän kanoillaan ole edes nimiä.
Tänään oli mahtava koulutus töissä, jota jään sulattelemaan. Läsnäolosta. Minun isoin haasteeni. Aion olla nyt illan läsnä ja kuunnella itseäni, samalla kun rakentelen hauskuuksia lämpimässä kesäauringossa. Ihanaa iltaa teille myös!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti