Viikolla kuulin radiosta jostain stressitutkimuksesta, jossa kerrottiin, että osan ihmisistä stressitaso ei koskaan palaudu normaaliksi, vaan he ovat jatkuvassa ylivireystilassa. Ja että viikon stressaavin päivä on monen mielestä lauantai.
Lauantai on minusta mahtava päivä, nykyään, entiselle vuorotyöläiselle. Se on automaattisesti vapaapäivä ja kun on hyvä ilma, se houkuttelee ulos puuhailemaan. Sadepäivä taas lupaa lepoa ja leppoisia sisähommia. Hommia siis kuitenkin, nykyään lauantai on varattu kotityöpäiväksi, toisin kuin kerrostalossa asuessa. Kieltämättä siihen pakkautuu hieman stressiäkin, koska aikaa pihalla tekemiseen on arjen pyöriessä aika vähän. Tähän päivään on lastattu suuret odotukset kanalasta ja kasvihuoneesta. Mies on kaikkea muuta kuin innoissaan, ja muistuttaa, että Suomen peli alkaa sitten klo 14.30. Pidän vastalauseet omana tietonani, sillä toissapäivänä huomasimme, että olin tilannut keittiöön väärän altaan ja eilen lukitsin meidät ulos talosta kauppareissulla. Lähin vara-avain oli papalla 25 kilometrin päässä, koska myös pihan vara-avaimet olivat sisällä. Keittiön kanssa on ollut myös muita vastoinkäymisiä, joita onneksi ei saa minun vaan mittamiehen piikkiin ja he korjaavat jälkensä. Kivitasot tulevat ensi viikon puolivälissä. Koneet tulivat eilen. Stala toimittaa uuden altaan kunhan ehtii. Ihana sähkömiehemme ahkeroi eilen monta tuntia, ja sähköjen kanssa on edistytty kovasti. Laitan kuvia illalla tästä vaiheesta. Ilman keittiötä siis mennään edelleen, vaikka illaksi ajattelinkin testata uutta uunia ja tehdä raparperipiirakan. Mutta nyt ulos, kasvihuone odottaa. Ihanaa, stressitöntä lauantaipäivää teille ihanaiset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti