Katastrofi-olosuhteissa

Olimme viime viikolla pakomatkalla myrskyn alta. Ja vähän häämatkalla samalla. Meillä ei ollut 60 tuntiin sähköä tapaninpäivän myrskyn seurauksena. Ellemme suunnitellusti olisi olleet tulossa kaupunkiin kuhertelemaan hotelliin, mitä ihmettä olisimme tehneet ilman sähköä ja sen seurauksena ilman lämpöä, valoa ja vettä? Meillä on kaivo, jonka pumppu toimii sähköllä. Huomasimme myös, että meillä on heikot valmiudet katastrofitilanteisiin. Meiltä puuttuu Oikea Ruokavarasto, jossa puuhyllyillä on myös Tarvikkeita Hätätilanteisiin, kuten: taskulamppuja, paristoja, otsalamppuja, tulitikkuja, kynttilöitä, täysiä vesikanistereita, köyttä, hätäraketteja, sardiineja, trangia ja polttoainetta, pussimuonaa, kuivalihaa, ravitsevia täysjyväkeksejä, suklaapatukoita ja inkivääriolutta. Tämä taitaa kyllä kuulostaa enemmän Viisikko-kirjojen retkieväiltä, mutta ymmärrätte mitä tarkoitan. Uus-maalaisina, siis vailla aikuisena elettyä maalaiskokemusta ja –taitoja, joihin kuuluu- luontevana kuin hengittäminen- traktorilla toimivan agregaatin käyttäminen, puiden kaataminen ja raivaus, kattopeltien kunnon tarkistaminen kuin ohimennen, räystäiden ja viemäriputkien huolto, ja muut toimenpiteet, joihin liittyy paineilmalla toimivia koneita ja/tai isoja, painavia työkaluja. Sähköjen mentyä me olemme hölmöjä ja lohdutamme toisiamme, että ei tietokoneella ollessa välttämättä tarvitse valoa. Juu, ei sytytä, ei valon hiventäkään. Loppuviikoksi on luvattu toinen kova myrsky. Me nokkelina pidämme kannettavan tietokoneen akun täynnä, ikään kuin nettiyhteys siinä toimisi ilman wlania.