Pötkyläiseni

Luen verkkokirjaa, josta teen tiivistelmää, ainakin noin teoriassa. Pulla käpertyy jalkoihini, kissanpaksulainen. Sillä on suuret, pulleat tassut, joilla se taaprii peittoa, varmistelee. Säikky iso kissa, ja kuitenkin ihan pieni. Yöllä se hivuttautuu ihan kiinni selkääni, niskaani. Sanotaan, että kissat eivät kiinny ihmisiin vaan paikkoihin. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tuo raidallinen lihapulla rakastaisi minua koko pienellä kissansydämellään.