Fredrika Johnsoni elämä

Fredrika Johnsoni elämä

perjantai 6. tammikuuta 2012

True beauty

Olen monta päivää miettinyt kauneusleikkauksia. Jostain syystä amerikkalaisissa tv-ohjelmissakin näen vain ensimmäiseksi botoxit huulissa ja ilmeettömäksi pistellyt kasvot. Minusta otsa, jossa on ryppyjä, on kaunis. Ymmärrän, että kasvoissa saattaa olla joku kohta joka häiritsee, ja sen haluaa korjata. Mutta pelkkien ryppyjen korjaamista en tavallaan ymmärrä. Itse haluaisin valkaista hampaani, oikoakin ehkä, jos se olisi mahdollista. Minussa on sellainen kauneusvirhe, että hampaistoni ei ole suuni keskellä, huuleni ja hampaani ovat siis vinossa toisiinsa nähden. Kuulin siitä vasta pari vuotta sitten hammaslääkäriltä, ja ajattelin; miten mielenkiintoista. Kukaan ei ole koskaan sanonut minulle asiasta, joten ilmeisesti se ei ole niin häiritsevä, että se veisi esimerkiksi ruokahalun. Toinen kauneusvirhe on silmissäni, jotka ovat eriväriset. Sitten on vielä luomi leuassa ja helttamainen kaksoisleuka, ja listaa voisi jatkaa pitkälle. Ne virheet ovat kuitenkin ne jutut, jotka tekevät minusta minun näköiseni, ystävilleni ja rakkailleni tunnistettavan. Pidän siitä miltä näytän, toisina päivinä enemmän kuin toisina, mutta silti. Olen itseni näköinen ja minua jännittää miltä näytän, kun vanhenen. En halua muuttua ilmeettömäksi tai muoviseksi, tai töröhuuliseksi, se on häiritsevää. En voi katsoa sitä yhtä poliisisarjaa, missä kauniille naiselle on laitettu enemmän botoxia ylähuuleen kuin Marge Simpsonin siskolle, ja se täyttää koko ruudun. Mies ei suostu katsomaan sarjaa kanssani, kun vain tuhisen naisen giganttista huulta. Kaunis nainen ja ihan pilalla.

Mutta tiedättekö mikä on maailmassa kauneinta? Pieni musta prinsessakissa, ja Kaneli tietää sen kyllä itsekin.

6 kommenttia:

Sissi kirjoitti...

Mitä, silmät eriväriset? En ole kyllä huomannut, en tosin noita muitakaan "virheitä". Eivät ne siis taida virheitä ollakaan, ainakaan muille.

Minäkin haluan valkoiset hampaat! Lapsi sanoi kerran, että mulla on kultahammas. Hmmmm. Ei ole, mutta väri muistuttaa etäisesti kultaa, ei tosin kimalla.

Ja saman sarjan kanssa mutisen minäkin! Mieskin on jo hoksannut, että tää onkin se turpohuulisarja, josta tulee varmasti joka kerta napisemista. :D Toivon että botoxit sulavat pian, ja kaunis nainen palaa omaksi itsekseen.

Fredrika Johnson kirjoitti...

Sissi; näin kriittisesti sitä juuri ystävät toisiaan katselee. Mä en ole huomannut että sulla on kultahammas etkä sä ole nähnyt, että mun toinen silmä on puoliksi ruskea. Kun pitää toisesta, ei katso virheitä. Tuo sarja on niin ärsyttävä, musta se näyttelijä olisi muuten tosi kaunis. Nyt näyttää samalta kuin minä viime keväänä juostuani työpaikan oveen. Onkohan kukaan sanonut naiselle, että sä näytät kyllä paljon paremmalta ilman tuota turbohuulta?

Sissi kirjoitti...

Minustakin se nainen olis tosi kaunis, harmittaakohan sitä itseään turpoilu? Mua harmittaa!

Anonyymi kirjoitti...

Mäkin tuijotan poliisitypykän huulia ja itse juoni jää usein vähän hunningolle...kamalat ja ilmeettömät pusuttimet!!!

P kirjoitti...

Mä jotenkin ymmärrän, et ihmiset haluaa muuttaa pahasti häiritseviä kohtia, mutta omalla kohdalla en vaan osais. Vaikka siis inhoan nenääni, en vaan vois leikata sitä. Koska sittenhän en näyttäis itseltäni. Ja miten sitä tottuis näyttämään joltakulta muulta kuin itseltään? Ja jos mä hankkisin silikonit, niin vermaan peilaisin koko ajan niitä ja johan sillä sais hullun paperit. Olen siis itseni.

pinkki

Fredrika Johnson kirjoitti...

Sissi, Hymytyttö ja Pinkki; samaa pohdiskelin, miksi sitä haluaisi näyttää joltain muulta kuin itseltään? Ja huomaako sitä itse, että muuttuisikin ehkä pahemman näköiseksi? Ja että se särmä mikä on, on just hyvää ja minua.