Eilen olin niin lamaantunut kaikesta kissapojan osaksi koituneesta kamaluudesta, että menin jo puoli kymmenen jälkeen nukkumaan. Jätin miehelle ohjeet tarkistaa, onko kissa vielä hengissä kun tulee iltavuorosta, ja antaa sille vettä, jos on. Yön näin valvepainajaisia siitä, miten löydän hengettömän kissapojan menehtyneenä sisäisiin verenvuotoihin minun ajattelemattomuuteni takia, kun se pääsi puolitajuttomana karkaamaan portaisiin.
Aamulla riemu olikin valtava, kun kuudelta tullessani alakertaan portaita hieman varovasti vastaan asteli nälkäinen kissapoika. Se puski ja tervehti hellällä kurkkuäänellään, jolla se puhuu vain minulle ja Kanelille. Olin niin iloinen ja kiitollinen siitä, että vanha pötkyläinen oli hengissä eikä kantanut kaunaa. Sillä oli kova hellyysvaje, ja hemmottelin sitä myös märkäruoalla, mitä se ei yleensä saa. Paitsi, että jatkossa taitaa saada. En ole keksinyt muuta kokeiltavaa tilanteeseen, kuin BARF-ruokavalio, sitä koirille käytetään yleisemmin. Se on luonnonmukaisempaa ruokaa kuin teollisesti tuotetut nappulat, jotka nekin meillä ovat eläinlääkäriltä ostettuja. Raakaruokaa lähinnä, sellaista mitä kissa luonnossakin söisi. Kissa ei ole lapsi eikä ihminen, mutta minusta eläimestä on pidettävä hyvää huolta, jos sellaisen on vastuulleen ottanut. Se tarkoittaa myös lopettamista siinä kohdin, jos eläin kärsii. Sen asian kanssa olin eilen silmätysten eilen, eikä näky ollut kaunis. Tajusin kuitenkin sen, että niin rakas tuo pissapojan paksulainen minulle on, etten voi antaa sen kärsiä, ellei löydy apua. Ensin kuitenkin kokeillaan vielä mahdolliset ja mahdottomat konstit.
3 kommenttia:
Hei taas muru,
Suosittelen sitä barffausta. Meillä on auttanut monen vaivaan elukoilla, on paljon luonnonmukaisempaa kuin parhaimmatkaan nappulat. Espoossa ja Helsingissä on Murren Murkina, jossa on mahtava valikoima, mutta teiltäkin varmasti löytyy hyviä liikkeitä. Uuteen nousuun, Pullalle rapsutuksia ja emännälle haleja! - Mii
Oih, olet selvästi ihan yhtä läheinen kisu(je)si kanssa kuin minäkin. Omat äänet ja kaikki... Ihanaa, että kaikki on nyt hyvin!!!
Hei aarteeni, hyvä kuulla! Tein silloin pikkukissalle itse ruoat, joten jotain kokemusta aiheesta on. Tässä ei vaan sitten kypsennetä? Mun täytyy tehdä opintomatka sinne Murrelaan, jos niillä olisi jotain kissoillekin. Ja kiitos rakas, tsemppiä sinne pohjoiseen myös! Haleja!
Hymytyttö; niinpä! Suutun aina, kun joku väittää, etteivät kissat kiinny ihmisiin vaan apikkoihin. Hassutusta, kyllä minua ainakin rakastavat. Olen ainoa, jolle ne puhuvat meillä. Tosin Pulla-pullero oli aamulla puhunut miehellekin, oli varmaan onnellinen kun oli hengissä :) mies erikseen mainitsi Pullan puhuneen hänelle, kerrankin. Kissat ovat niin persoonia, ja kamalan rakkaita <3
Lähetä kommentti