Eilistä pohdintaani jatkoin vielä illalla ja tänään. Uskon siihen, että addiktio-taipuvaisella ihmisellä riippuvuus pysyy, mutta kohteet vaihtuvat. On tietysti myös enemmän ja vähemmän haitallisia kohteita. Koska paaston aika lähestyy, olen pohtinut, mikä minulla tällä hetkellä on kaikkein häiritsevin addiktio? Mitä haluan kurittaa ja toisaalta, mistä kaipaan vapautusta? Jostain syystä paaston aika on vuosittain ainoa ajankohta, jolloin olen saanut elää kuin lomalla itsestäni. Vuosittain olen luopunut jostain itseäni sillä hetkellä kuormittavasta asiasta. Tänäkin vuonna ensimmäinen vastaus on helppo; sokeri ja herkut. Ikuinen sokerihiiri ilmoittautuu. Inhoan sitä jokailtaista koluamista, kun etsin kaapeista riittävän sokerista mussutettavaa. Mietin hetken kahvinarkkaamistani, joko se ylittää huolestuttavat rajat? Mutta ei, kahvikäyräni on ollut aiempaan nähden laskusuunnassa. Toistuvista kahvipuheenaiheistani huolimatta se ei huoleta minua lainkaan. Se, mikä huolettaa ja häiritsee, on netinkäyttöni. Bloggaaminen, blogeissa hengailu, turhanpäiväinen ajelehtiminen pitkin internetin joutomaita. Tein vielä testin aiheesta, ja tulos osoitti kohonnutta riskiä. Jaha. Matokuurille siis.
Paastokohteet alkavat olla selvillä. Herkkulakkoa ja nettipidättäytymistä. Paaston aikana saan nettiaikaa päivässä 30 minuuttia, sillä tarkoitus on opetella kohtuukäyttäjäksi. Sunnuntait ovat herkku- ja nettipäiviä. Sähköpostin ja yliopiston sivujen käyttö on ok, niitä ei lasketa. Voin kertoa, että yliopiston verkossa tulee ihan liian vähän hengailtua muutenkin. Ja voittehan te aina meilata minulle.
Ps: Tervetuloa <3 lukijaksi Wempula ja Moon Mamma!
4 kommenttia:
Ai niin, paasto. Pistääpä miettimään. Rehellisesti voin myöntää, ettei nyt nappaisi ollenkaan. Ei henkinen eikä fyysinen, vähiten henkinen. Laiskimus on saanut otteen minusta. Ehkäpä on syytä miettiä vielä pari kertaa josko sittenkin paastoaisi...
Sissi; sulla on niin isoja muutoksia menossa että sä saat varmaan lintsata paastosta tänä vuonna. Ei musliminaisetkaan raksaana paastoa, tosin niiden paasto onkin vähän rankempi. Tai sit ota joku hengellinen puhdistuminen, mä meen taas helpoimman kautta ja mietin syömistä ja paheita...
Musta oli kyllä kovin hyvä pitää sitä mun pelikieltoa, eli nettipaastoa sun sanoilla. Aika rauhoittavaa kun ei saanut avata konetta, aikaa jäi aika paljon muuhun :) Ihan hyvä pitää välillä taukoja, näkee kuinka riippuvainen on...
JOnna; en tiedä onko järkevää tuo peliaika, minkä määräsin, puoli tuntia päivässä? Ehkä vähän säälittävää etten pysty kieltäytymään kokonaan. Mutta kun en myöskään halua luopua tästä osasta elämää kokonaan, vaan oppia kohtuukäyttäjäksi. Toivon, että saisin paremmin opiskeltua ja kirjoitettua muita juttuja.
Lähetä kommentti