Mies kävi tänään tekemässä vuokrasopimuksen jatkon pelloista, naapurimme jatkaa siis niiden viljelyä. Niitä on vain 2,6 ha. Kun hoidan kissoja ja hiiriä, hihittelen itsekseni olevani todellinen pientilallinen. Vielä kun saadaan kanala pystyyn ja kanaset sinne asumaan, meillä on kirjaimellisesti pieni maatila. Toistan itseäni, mutta se on minusta ihanaa.
Ainoa huono puoli on, että pitemmät matkat saa jatkossa unohtaa. Jotenkin epäilen, ettei kunnalta löydy lomittajaa hoitamaan meidän pientilamme lomituksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti