Elää täyttä elämää
kuoleman holvien varjossa
tietoisena sen lyhyydestä
ikuisten tähtien alla.
Antautua elämälle syvintään myöten,
vajota pelkäämättä sen syvyyksiin
kun tähdet tulevat yhä lähemmäs,
kun aavistuksesta kasvaa tieto.
- Lassi Nummi
Anna meille rauha.
Ilon ja tuskan ja kaipauksen pyörteiden heittelemille
anna rauha, jossa on nöyrää iloa ja surua
ja voimaa päivän askareen suorittamiseen,
ja samalla tavoin anna rauha
käsille, jotka ovat askareistaan vaipuneet
silmille, jotka ovat sulkeutuneet lepoon.
Anna rauha joka yhdistää poisnukkuneet
ja meidät, jotka vielä vaellamme täällä.
Anna rauha, joka käy yli kaiken ymmärryksen.
Sinun rauhasi,
anna se heille ja meille.
- Lassi Nummi
(Pahoittelen virheellistä muotoilua.)
2 kommenttia:
Ja tämä ihana vielä:
Vaivansa kummallakin:
sinulla suonenveto, minulla selkä.
Ylos vuoteesta!
-vuoroin toinen, vuoroin toinen.
Halki pimeän yön
vanha rakkaus kai näin vakuuttaa
lannistumatonta kestoaan:
en ole yksin. Et ole yksin.
Ihana! Mä olen ihan liian vähän lukenut Lassi Nummia, huomasin juuri. Mulla on pelkkiä kuolema-aiheisia.
Lähetä kommentti