Fredrika Johnsoni elämä
keskiviikko 15. helmikuuta 2012
Alkaa pehmetä
Tuhatta ja sataa töistä kotiin, kun kerrankin pääsin ajoissa. Valoisaa! Arvatkaa miksi minulla oli niin hoppu? Lumitöihin. Minua oikein syyhytti päästä kolaamaan. Tunnin kolasin. Tämä ei ole sitten mikään myönnytys talvelle. Minusta vain on jotenkin niin mukavaa tehdä lumitöitä. Olen varmaan ollut liian paljon ilman pipoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Haa mikä sattuma, määkin kolasin tänään kun koko rivitalon kake ei ollu ehtiny kolata vielä! Ja kolasin sit naapurin mummunkin alueen, mää oon niin ylpeä ittestäni ja se oli vielä kivaakin kun lunta oli tosi vähän ja sekin semmosta puuteria... Niisku
Kolaaminen on ihanaa! Vaikka kyllä mä muita pihahommia ja kevättä odotan, tämä on pelkkää korviketoimintaa.
Lähetä kommentti