Olin tänään siis työn jälkeen-treffeillä ikeassa mukavan työkaverin kanssa. Se oli kertakaikkiaan, mukavaa. Tunsin oloni melkein normaaliksi, ikäänkuin olisin kotona ja menisin ystävän kanssa töiden jälkeen Espoon ikeaan. Minun ystävistäni hänet erottaa vain siitä, ettei hän ilmeisesti syö mitään. En ymmärrä kuinka voi mennä ikeaan, eikä halua syödä, siis mitään? Minun ystäväni ovat hyviä syömään ja juomaan kahvia ja teetä. He ovat aina valmiita siihen. Se on vain yksi piirre mitä heissä rakastan.
Tänään oli kuitenkin kiva päivä, tunsin oloni melkein normaaliksi. Ehkä minun on vain sopeuduttava tänne ja tutustuttava ihmisiin, oltava ystävällisempi. Ehkä minun on lakattava leikkimästä, että asun Espoon lähiössä nimeltä Varsinais-Suomi ja josta on vain hieman Kauklahtea pitempi matka Helsinkiin.
3 kommenttia:
Aika outoa... Niisku
Hälytys! Pakene heti paikalta! Ihmiset jotka eivät syö ( niitäkään Ikean tahmaisia korvapuusteja tai minipehmiksiä ja kumman makuista kahvia) ovat OUTOJA. Oma teoriani on se että he ovat soluttautujia, näyttävät normaaleilta muuta eivät ole. Heille ruoka on vain polttoainetta, he syövät aina säännöllisesti ja osaavat lopettaa ajoissa. He aikovat valloittaa maailman, huutavat WE CAME IN PEACE mutta tarkoittavat jotain muuta. Huh taisi tulla pieni ylireagointi kun en löytänyt yhtään suklaata ja lumi on pyryttänyt tien umpeen enkä pääse kauppaan:)
Niisku ja nimetön; toooodella outoa ja epäilyttävää! Hän on kyllä valtavan hoikka ja sievä ihminen, sellaiseksi ehkä tulee, jos ei aina ja kaikkialla ole ruoka mielessä. En voi ymmärtää.
Lähetä kommentti