Jotenkin olen niin harmissani kärsineen ja edelleen oksentelevan kissapojan puolesta, etten saa muuta kuin koomattua sen kanssa sohvalla. Täysin hyödytöntä, mutta nyt mennään näin. Ajatukset alkavat myös siirtyä jo paaston puolelle sillä huomisen jälkeen alkaa vuoden paras, selkein ja helpoin ajankohta.
Jostain syystä paasto yllättää minut joka vuosi. Kuvittelen luopuvani jostain, mutta hyvin nopeasti käy selväksi, että minulle annetaan lepo ja vapaus. Siksi sitä ei melkein malta odottaa. Tänä vuonna paastoan herkuista ja tästä niin tärkeästä huvista, bloggaamisesta ja netissä pörräämisestä. Saan nettiaikaa 30 minuuttia päivässä, joten ilmaisuni tulee todennäköisesti tiivistymään. Toivon, että se kuitenkin vapauttaa minut niihin kolmeen jäljelläolevaan kurssiin, jotka olisi hyvä saada valmiiksi ennen keväthommien alkua. Ja nyt, kun vielä voin, menen hetkeksi nauttimaan taas Ruusupiha Kaarrosta. Ihanaa iltaa ystävät.
4 kommenttia:
Voi kurjuus, pikaista paranemista Pullalle! Niisku
Voi kisunpoikaa, toivottavasti kunto kohenee pian!
Kiva asenne paastoa miettien, haluaisin itse paastota rasittavasta ja toisia syyttelevästä asenteestani. En tiedä mistä se lie tullut. Rasittaa kovin itseäni (ja varmasti muita!), mutten tiedä miten siitä pääsis paastollakaan. :/
Kissaraukka! :(
Kerro tosta paastoamisesta lisää. Ei herkkuja ja nettiä viikkoihin? Miten se tehdään? Miten sen saa tehtyä? Mitä sä sitten teet? :)
Mulle tekisi hyvää myös ihan vaikka herkkupaasto pääsiäisen henkeen, mutta mistä voima? Laskeutuuko se jostain?
Niisku, kiitos! Paksupoika voi onneksi jo paremmin :)
Sissi, kannattaa sitä kokeilla, mietiskelet sitä ja erityisesti kiinnität huomiota niihin tilanteissiin. Etsit sellaisen puhdistavan tekstin, mikä erityisesti puhuttelee sua tuohon asiaan liittyen, ja pidät sen käden ulottuvilla ja näkösällä. Mä oon kokenut tämän vaan niin vapauttavana, mutta en osaa sanoa kuinka se oikeasti toimii. Musta se on vaan niin lahjaa. Mutta pyydä, voit yllättyä.
Pinkki; tuo netti on nyt mulle uusi asia, joten katsotaan miten se toimii. Siis luopumisen näkökulmasta. Mä en osaa oikein selittää miten paasto toimii. Mulla se menee niin, että mietin mihin asioihin olen erityisen väsynyt ja mitkä mua rajoittaa/vangitsee/hallitsee/kuormittaa. Tällä hetkellä ne on juuri nuo jatkuva netissä ramppaaminen ja sokerin puputtaminen. Sitten laskiaisen aikaan asiaa mietiskellään ja paasto varsinaisesti alkaa tuhkakeskiviikkona, eli huomenna. Monet käy esim. tuhkamessussa, jos haluaa liittää siihen oman rituaalin. Ekat päivät on joskus hankalia, mutta olennaista on, että paaston aikana ei pidä marista tai valittaa. Se on vapaaehtoista luopumista ja avun pyytämisestä siihen, että saisi vapauden omista riippuvuuksista tai kuormittavista asioista. Se on etuoikeus hiljentyä ja miettiä asioitaan, yksinkertaistaa, rauhoittaa, levätä. Palaa pienellä liekillä. Mä en tiedä mitä siinä tapahtuu, mutta jotenkin koen saavani sellaisen vapauden joka vuosi, niinkuin olisin lomalla itsestäni. Sunnuntait on väljempiä, mutta se on ehkä vähän huijausta. Mun on kuitenkin helpompi paastota vain viikko kerrallaan. Mä mietin sitä vielä ja kirjoitan illalla lisää. Kiitos kun kysyit tuosta tarkemmin.
Lähetä kommentti